maanantai 23. tammikuuta 2017

Sinivalkoinen arvonta




Kuluvan Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi sinivalkoinen arvonta!

Keittiöpuutarhassamme Hirvihaaran kartanolla Mäntsälässä on kasvanut hyötykasvien joukossa aina myös kukkivia kasveja, joista suurin osa tietysti myös syötäviä kukkia. Tänä vuonna kaalien ja porkkanoiden seassa komeilevat kaikki mahdolliset sinivalkoiset kukkivat, joista moni myös tuoksullaan harhauttaa ja torjuu tuholaisia. Monet näistä kukista, kuten ruiskukat ja kurkkuyrtin kukat houkuttelevat myös pölyttäjiä ahertamaan kasvimaalla.


Kerro kommentilla, mitä sinivalkoista aiot kylvää tai istuttaa puutarhaasi keväällä. Tai kerro, jos sinulla on jo sinivalkoinen kukkaistutus.

Kaikkien kommentin jättäneiden kesken arvotaan Lavatarhuri-kirja 1.2.2017.

Arvonnan voitti Eeviregina - onnea voittajalle!


Lavatarhurista löytyvät ohjeet niin viljelylavojen tekoon kuin eri kasvilajien viljelyyn lavassa. Luonnonmukaisessa lavatarhassa kasvualustasta huolehditaan siten, että samaa kasvualustaa voi käyttää vuodesta toiseen. Kirjassa ohjeistetaan erilaisten katteiden käyttöön, kasvualustan pieneliöstöstä huolehtimiseen ja luonnollisista raaka-aineista tehtyjen lannoitteiden ja torjunta-aineiden valmistamiseen.
Teoksen tunnelmalliset kuvat houkuttelevat hyötyviljelyn riemukkaaseen maailmaan ja esittelevät erilaisia lavaratkaisuja. Luonnonmukaiset hoito-ohjeet ja hyviksi havaitut viljelyniksit auttavat onnistumaan oman sadon kasvattamisessa.( Lehtonen-Haapalahti-Tuisku-Tammi-2015)
Lisää tietoa kirjastamme löydät TÄSTÄ.

lauantai 14. tammikuuta 2017

Whats up porkkanat?






Tietämättä vielä mitään uudistuvasta opetussuunnitelmastamme ja sen tavoitteista lähdin innokkaana ja ylpeänä saamastani tehtävästä mukaan toteuttamaan poikani Steiner-päiväkotiin lavaviljelyä. Pari vuotta sitten järvenpääläisessä PikkuKarhun Steiner-päiväkodissa ja esiopetuksessa lapset saivat itse suunnitella ja toteuttaa pienen kasvimaan kasvulaatikkoon päiväkodin pihalle. Kaikki sato syötiin ja syödään päiväkodissa, jossa ruoka muutenkin on lähellä tuotettua ja luomua. Innokkaat pienet puutarhurit muistavat aina syksyllä ja keväällä käydä tonkimassa lähimetsästä lisää lieroja laatikkoon hoitamaan satoisan maan kasvukuntoa tietäen, että lähes kaikki luikertelevat ja lehtien alla mönkivät otukset auttavat ja pitävät mullan elävänä. 





Steiner-esiopetuksen varhaiskasvatussuunnitelmaan on kuulunut aina lasten mahdollisuus tutustua ja osallistua elävän maatilan toimintaan ja töihin. Kasvien kasvua ja sadonkorjuuta pääsevät monet steinerilaiset näkemään ja kokemaan aina syksyisin Mäntsälän Heinolan biodynaamisella tilalla, jossa olen työskennellyt maatilayhteisön osuuskunnassa.


Biodynaamisesti kasvatetut perunat ja punajuuret, palsternakat ja porkkanat nostetaan yhdessä lasten kanssa ja jokaisella on mahdollisuus osallistua myöhemmin päiväkodin keittiössä oman sadon ruoan valmistukseen.


 Opetushallitus on nyt asettanut uuden opetussuunnitelman tavoitteeksi mm. syventää oppijan oppimiskäsitystä sekä vahvistaa edellytyksiä tietoa luovaan, yhteisölliseen ja oppilaiden tarpeet huomioon ottavaan oppimiseen monipuolisissa oppimisympäristöissä
Äskettäin julkaistun Kotitalous-lehden artikkelissa (12.1.2017) kerrotaan, miten puutarhakasvatus sopisi myös tavallisen peruskoulun opetussuunnitelmaan:
 Opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta kertoo puutarhakasvatuksen sopivan mainiosti uuteen OPSiin: "Koulupuutarha on mahdollisuus lähes kaikille oppiaineille, sillä se on toiminnallinen tapa oppia ja sitä voidaan lähestyä eri oppiaineiden näkökulmasta.” Puutarhakasvatuksen sopimisesta uuteen opetussuunnitelmaan voi lukea lisää Kotitalous-lehden artikkelista tästä.


Poikani koulussa Tuusulassa olemme jo aloittaneet puutarhakasvatuksen viime syksynä. Sain ilokseni olla opastamassa ja kertomassa pienellä kyläkoululla innokkaille kuulijoille ja tuleville puutarhureille lavaviljelystä. Koulun vanhempainyhdistys hankki kasvulaatikot ja mullat ja syksyllä piilotimme jo muutamia valkosipuleita ja siemeniä uuteen multaan odottamaan kevättä. Tiedonjano oli valtava. Mutta niin oli tietotaitokin. Monella oli kotona kasvimaa ja kaikki tiesivät, mitä siemen tarvitsee itääkseen. Hevosen lantaankin oli jo tehty tuttavuutta läheisellä tallilla. Matojutut ovatkin sitten niin suosittuja, että ne vaativat varmasti vielä muutaman lisätunnin kevään korvilla.



Omassa kotikylässäni Kellokoskella kasvun ihmeitä pääsivät kokemaan myös isomman koulumme oppilaat keväällä, kun kyläyhteisömme perusti lavatarhan Kellokosken Ruukin tehtaan padon viereen. Hieman kriittisesti koko kylän puutarha-hankkeeseen suhtautuneet saivat vain ihmetellä kesän aikana ahkeria koululomalaisia kastelemassa ja kitkemässä laatikoitaan. Mitään ilkivaltaa ei yhdessäkään kasvulaatikossa havaittu. Yhteisöllisyyden ja yhteisen vastuun omaksuivat kaiken ikäiset koulupuutarhurit heti jo rakennusvaiheessa.


https://www.facebook.com/Kyl%C3%A4-kasvaa-Kellokoskella-1007174299359425/?ref=ts&fref=ts



Monialaiset oppimiskokonaisuudet eivät kuuluneet virallisesti vanhempieni opetussuunnitelmaan, mutta porkkanat, perunat ja nauriit kasvatettiin yhdessä koko koulun henkilökunnan ja osin vanhempienkin avustuksella sotavuosien jälkeen. Monen suomalaisen koululaisen suhde ympäristöön oli lähes pakollinen, sillä ruokaa kasvatettiin itse päivittäiseen tarpeeseen sekä kotona että kouluissa maamme kaikissa kaupungeissa ja syrjäkylien pelloilla. Joissakin kouluissa oli jopa oma kanala ja lehmäkin, jonka tarkoitus siihen aikaan oli varmaan enmmänkin tuotantoeläimenä tärkeämpi kuin karvaterapian tarve.

Kokemuksesta voin suositella opetuspuutarhaa (jonka voi siis perustaa, vaikka koululla ei olisi muruakaan maata) kaikkiin maamme peruskouluihin. Erilaiset roolit jo heti rakennusvaiheesta puutarhan hoitotöihin antavat kaikille oppijoille uusia yhteistyötaitoja, joita harvoin saa luokkahuoneessa minimiin rajatussa ympäristökasvatuksessa.

Myös nykyteknologian mahdollisuudet tulisi nyt hyödyntää tässäkin uudessa tavassa toimia ja tuoda esimerkiksi ne älypuhelimet hyötykäyttöön eri vaiheisiin kasvukautta. Viljelysuunnitelmat, kasteluvuorot, kitkentätalkoot ja kasvun seuranta on hauskempaa omassa Whatsapp-ryhmässä. Innokkaimmat tubettajat voivat ikuistaa koko kasvukauden ja satonsa. Kotitaloustunnilla voidaan sitten vertailla kenen porkkanat olivat makeimpia ja mitä kaikkea perunasta voikaan tehdä.

torstai 12. tammikuuta 2017

Menneen kesän tuulia ja vähän uusiakin


 Hyvää uutta kasvun vuotta 2017!

Mennyt kasvukausi ja vuosi olivat lievästi sanoen kiireisiä. Yrittäjän arki on yksin välillä... no, todella yksinäistä. Eivätkä vuorokauden tunnit riitä kaikkeen, mitä haluaisi tehdä. Kuten nämä blogipäivitykset, joissa haluaisi jakaa ja kertoa tästä ihanasta, vaativasta ja välillä kohtuuttoman raskaastakin elämän työstä.
Huomasin myös, että esittelytekstissäni arvokkain asiani elämässäni ei ole vanhentunut muutamaan vuoteen. Ajan kulumisesta liian nopeaan kertoo rakkaan poikani 9-vuotissyntymäpäivän päivityksen puuttuminen. Muistan kuin eilisen ensimmäisen postaukseni tästä ihmeellisestä elämän muutoksesta, joka muutti myös täysin arvomaailmani ja jokapäiväisen elämän rytmin. Uraputkesta yksityisyrittäjäksi haaveena omavarainen ja leppoisa elämä... niinhän siinä lukee edelleenkin. Ja edelleenkin se on osaksi vain haavetta, mutta olen onnistunut muutamassa "leppoistamis"-suunnitelmassani mielestäni aika hyvin. Osaan jo sanoa toisarvoisille asioille joskus EI, en syöksy enään jokaiseen uuteen projektiin tai haasteeseen ja välillä vaan ihan oikeasti nautimme omista saavutuksistamme tekemättä mitään!

Ilman ahkeria ja motivoituneita puutarha-alan opiskelijoita en olisi selvinnyt viime kasvukaudesta. Hirvihaaran kartanon keittiöpuutarhassa, Heinolan maatilayhteisön kasvihuoneessa ja monilla REKO-lähiruokarenkaan toreilla päivät hupenivat aina liian vauhdilla jatkuen samalla rytmillä seuraavana päivänä. Kotona pehtoori onneksi kasvatti ja hoiti omat viljelykset - erittäin kiitettävästi. Satoa saimme omiin tarpeisiin sekä kasvihuoneesta perinteisellä hiekkaviljelyllä että avomaalta vaihtelevasti oikukkaan kesän aikana. Lehtikaalia syödään vielä ensi joulunakin, omenoita ei osteta tänä vuonna kaupasta ja salviaa riittää muillekin kohta vaihdevuosi-ikäisille ystäville :)

Monesta menneestä aiheesta lupaan palata aihekohtaisesti pikapuoliin, mutta päällimmäisenä on mielestäni arvokkain ja hienointa oman maan vastustuskykyä lisänneet hyvät bakteerit, jotka ovat varmasti selitys perheemme ohi hypänneen influenssa-epidemian takana. Vatsan hyvinvointi ja suoliston merkitys eivät todellakaan ole tuulesta temmattuja juttuja, vaan tieteellisestikin todistettuja väittämiä. Niihinkin pääsin perinpohjaisesti tutustumaan Frantsilan fytoterapia-opinnoissani viime vuonna. Näistä varmasti lisää jatkossa.

Järvenpään opistossa voit osallistua maaliskuusta alkaen jälleen lavaviljely-kursseilleni. Käy katsomassa ohjelma: https://opistopalvelut.fi/jarvenpaa/course.php?l=fi&t=7128