tiistai 8. tammikuuta 2013

Vitamiinit omasta maasta


Niin tässä taas kävi, että hyllystä löytyy purkkitolkulla erilaisia vitamiineja ja hivenaineita. Ovat toki luomuversioita, mutta niin olisivat olleet oman maankin vitamiinit.

Moni ihmetteli viime kesän alussa kartanon keittiöpuutarhassa paraatipaikalla kasvavaa nokkosta. Oliko puutarhuri-opiskelija hukassa ja unohtanut tuon jättimäisenä kasvavan rikkaruohon leviämään väärään paikkaan? Monella oli tietysti tietoa nokkosen terveysvaikutuksista ja hyötykäytöstä myös viljelyn kannalta, mutta silti sen "ehdoin-tahdoin-vilejly" herätti kummastusta.

Jos olisin ollut ahkera jo alkukesästä ja kuivannut tuota todellista joka pihan superfoodia, ei moniakaan asioita tarvitsisi purkista popsia. 

Nokkosen lehdissä ja versoissa on C-vitamiinia , A-, B1-,B2-, B6-, D-, E- ja K1-vitamiineja, ubikinonia ja glykokinoneja. Kasvissa on myös lesitiiniä, triterpeenejä, paljon kuiva-aineita, hiilihydraatteja, kasvilimaa, parkkiaineita sekä kivennäisaineista rautaa, kalsiumia, kaliumia, fosforia, mangaania, kuparia, rikkiä, fluoria, jodia, piihappoa, biogeenisiä amiineja, kuten asetyylikoliinia, betaiinia, koliinia, histamiinia, 5-hydroksitryptamiinia, serotoniinia ja muurahaishappoa sekä valkuaisaineita, sekretiiniä ja klorofylliä. Siemenissä on E-vitamiinia, linolihappoa ja karvasaineita.

Eli yhdestä kasvista saa kaikki samat aineet kuin monivitamiinihivenaine-purkeista. 
Talveksi nokkosesta voi tehdä viherjauhetta, jota voi sekoittaa melkeinpä mihin vaan. 
Kun siihen vielä sekoittaa voikukkia, saadaan suolistohäiriötkin hoidettua. Ja näitähän kaikkien pihoilta löytyy...

Ja mihin kaikkeen sitten jokaisen tuntema polttiainen vaikuttaa:
 Nokkonen lisää hemoglobiinin ja punasolujen määrää, kiihdyttää ihon pintaverenkiertoa sekä parantaa yleensäkin verenkiertoa. Kasvi sekä supistaa että laajentaa verisuonia, lisää virtsan, hien ja sapen eritystä, edistää ruoansulatusrauhasten toimintaa, tyrehdyttää verenvuotoja, irrottaa limaa, irrottaa ja hajottaa virtsahappoa ja stimuloi maksaa. Lisäksi se rauhoittaa keskushermostoa ja lievittää kipuja. Kasvin glykokinonit alentavat hieman verensokeria, ja kasvi onkin sekä hypoglykeminen että hyperglykeminen. Nokkonen supistaa virtsarakkoa ja limakalvoja ja normalisoi suolen toimintaa. Nokkonen lisää vastustuskykyä ja immuunipuolustusta. Talviset nokkoskuurit saattavat estää kesäistä heinänuhaa ja allergiaa.

Lisää nokkosesta terveydenhoito uutisten artikkelista:





3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihan pakko kysyä (eikä tämän ole tarkoitus olla näsäviisastelua): miten se sekä supistaa että laajentaa?

Saila kirjoitti...

Hyvä kirjoitus! Olen siitä onnekkaassa asemassa, että tontillani kasvaa nokkosta paljon, kun tässä on ollut kotieläimiä vuosisatojen ajan, ja ihmistenkin jätökset vaikuttavat asiaan... eli vaikka olen raivannut osan pihasta koristekäyttöön, niitä riittää niitettäväksi. Kuivattua nokkosjauhetta löytyykin kaapista, kun vain muistaisi lisätä sitä joka ruokaan. Kiitos muistutuksesta!
Sitä paitsi nokkonen on maailman helpoin kitkettävä, keltaiset juuret löytyvät helposti ja kulkevat pinnassa, sen kun vetää vain... ja niillä voi värjätä villalankoja.

Suvi kirjoitti...

Kiitos kommenteista! Nokkosen sisältämä serotoniini supistaa verisuonia ja histamiini taas laajentaa.
Serotoniini on kemialliselta nimeltään 5-hydroksitryptamiini, 5-HT. Se on aivoissa esiintyvä ja verihiutaleista vapautuva, verisuonia supistava aine. Serotoniini on myös mielialahormoni, jonka vajaus ilmenee alakulona, apatiana, masennuksena ja kroonisena väsymyksenä. (ks. Tri Tolonen > aivot ja välittäjäaineet)
Histamiini taas on monoamiini, joka toimii keskushermoston välittäjäaineena. Sen vapautuminen elimistöön liitetään usein allergisiin reaktioihin, mutta sillä on paljon muitakin vaikutuksia, joista yksi on verisuonten laajeneminen.