lauantai 12. toukokuuta 2012

Metsässä


Ihanan kiireisen kevään olen kaivannut metsään. Haaveillut poluista ja linnun laulusta. Tänään olisi ollut ohjelmassa maa-artisokan istukkaiden nostoa ja haku Loviisasta, mutta pellolla olikin niin märkää, että onnekseni päätin pitää vapaapäivän ja vierailla vihdoinkin Mustilan Arboretumissa. 
Ajankohta on toki aikainen - kukintaa voi ihastella Rhodo-metsässä kesäkuun alusta, mutta ajatus tästä ainutlaatuisesta metsäpuutarhasta ajelutti meidät sadan kilometrin päähän, eikä turhaan. Alppiruusujen ja atsaleojen silmut lupaavat valtavaa kukkaloistoa. 


Alppiruususta voi kasvaa puu.


Metsäpuutarhan monimuotoisuus on hengästyttävän ihmeellinen. Oman pihan kituvan köynnöshortensian kuuluisi olla täällä.


Saniaisen kevät ja talviasu.




Ruttojuuret aloittavat kukintaansa. Ihmetystä seuralaisissani herätti maininta kasvin hyötykäytöstä. Sitä on käytetty pääasiassa ruttolääkkeenä, mutta myös haavoja parantamaan.


Keltavuokko julistaa valkovuokkojen kanssa kevättä.

Hyvää äitienpäivää!

4 kommenttia:

Kaisa kirjoitti...

Mä juuri yksi päivä tässä mietin, että mihin ovat kaikki keltavuokot kadonneet kun en ole tänä vuonna nähnyt ainuttakaan.
Näemmä ne ovat tuolla mesässä :)

Mäntylän mummi kirjoitti...

Mukavaa, että olet välillä päöässyt hengähtämään.Tuollainen metsäpuutarha olisi ihana:) Elämä vain loppuu kesken...tarvitsisin sata vuotta lisää, että kaikki puutarhahaaveet toteutuisivat- eikä sittnkään... Olen kuullut, että ruttojuurta käytetään myös rannoilla suodattamassa veteen valuvia ravinteita. Lieneekö perää? Aion kuitenkin kokeilla..

Katja kirjoitti...

Täälläpäin Suomea en ole koskaan keltavuokkoihin törmännyt.

Tuolla metsäpuutarhassa on kyllä pian upea kukinta meneillään.

Elsbet kirjoitti...

Alppiruusut ovat ihania, mutta parasta Mustilassa on sadat puulajit. Ihana, vanha työpaikkani.