maanantai 21. marraskuuta 2011

Tapolan kyläyhteisön vieraana

Kurkkuyrtin kukat marraskuisena aamuna kasvimaalla. 


Kolme vuorokautta on ikää näillä Kyyttö-vasikoilla Tapolan tilalla Orimattilassa, jossa kävimme luomuopiskelija-kollegoiden kanssa tänään tilavierailulla.


Tapolan biodynaamisen tilan lehmien vasta lypsettyä maitoa, josta tilalla valmistetaan juustoa, jugurttia ja rahkaa.  Lähes kaikki maitotuotteet käytetään Tapolan kyläyhteisössä.



Tapolan kyläyhteisö kuuluu kansainväliseen Camphill-liikkeeseen, joka yhdistää näitä kyläyhteisöjä eri puolilla maailmaa niin organisaatiotasolla kuin yksittäisten, ihmisten välisten suhteiden kautta. Toisen maailmansodan alkuaikoina joukko nuoria itävaltalaislääkäreitä, jotka olivat perehtyneet antroposofiaan Wienissä jo pidemmän aikaa, perustivat Camphillin. He saivat käyttöönsä erään maatilan Skotlannista Aberdeenin lähistöltä. Yhteisön päämääränä oli antaa koti ja hoito kehitysvammaisille lapsille. Ajan kuluessa syntyi tarve perustaa useampia tämänkaltaisia yhteisöjä sekä kyliä myös kehitysvammaisille aikuisille, joissa koulun ja kasvatuksen sijaan työ muodostaisi arkielämässä päätekijän. Karl Königin johdolla ja Rudolf Steinerin antroposofisia virikkeitä noudattaen syntyi tällaisia yhteisöjä, jossa päämääränä oli antaa sijaa ihmisarvolle. Kehitysvammaa ei nähdä vain sairautena vaan ihmisen kohtalona, jonka tarkoitus yhteisössä saavuttaa yksilöllisen työn alla päämääränsä. Camphillin työntekijöille elämä yhteisössä on pikemminkin elämäntapa kuin työpaikka.

Yhteisöelämän periaatteena on elää yhdessä kyläläisten kanssa, ei heidän vuokseen. Nykyään Camphill-yhteisöjä on eri puolilla maailmaa: Itävallassa, Botswanassa, Kanadassa, Iso-Britanniassa, Suomessa, Virossa, Latviassa, Venäjällä, Intiassa, Ranskassa, Saksassa, Hollanissa, Irlanissa, Puolassa, Norjassa, Ruotsissa, Etelä-Afrikkassa, Sveitsissä ja USAssa.

- Tapolan kyläyhteisö ry -










Yksi kyläyhteisön työpaja-ryhmä työskentelee Tapolan tilan puutarhassa, jossa kasvatetaan myös yrttejä. Yrtit kuivatetaan tilalla ja päivittäin sekä kyläläiset että työntekijät nauttivat yrttiteestä.

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Majvikin kyytöt, kissat ja kanat


Biodynaamisen Majvikin tilan isäntä Niklas Ramm-Schmidt ruokkii kyyttönsä.
 Kyyttö eli itäsuomenkarja on  vanhin suomalainen karjarotu. Niklas kertoi luomupuutarhuri-opiskelijoille ettei kyyttöjä kannata maidon takia hankkia, vaikka sen maito onkin hyvin rasva- ja proteiinipitoista ja siitä saa esimerkiksi erittäin hyvää juustoa. Majvikissa kyytöt tuottavat elintärkeää lantaa puutarhaviljelmille.
Kyyttöjen määrä väheni 1960-luvulla, kun maidontuotantoon hankittiin ulkomaalaisia lehmärotuja. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus suojelee nyt itsäsuomenkarjaa säilytysohjelman avulla.
Kyyttö on erittäin viisas, terve rotu sekä ystävällinen ihmisille ja näin erittäin helppohoitoinen.


Majvikin ruokapöydän ympärille kerääntyy talon oman väen ja opiskelijoiden lisäksi kesäisin paljon talkooväkeä sekä kesäapulaisia.

Tilavierailujemme teemana ovat olleet luomukotieläintuotanto sekä luomurehun viljely. Kehräävä kotieläin tutustuu opiskelijoihin. Sillä on myös tärkeä tehtävä pitää tilan haittaeläimet kurissa.

Kanat asustavat myös navettarakennuksessa ja saavat juosta vapaasti pihapiirissä.

Työväline vuosimallia 1957.

Majvikin tilakauppa on avoinna joka päivä klo 8-20 ja siellä on itsepalvelu.

Tilan tuotteita lähdössä jakeluun ja myyntiin.

Isäntä asettaa hirvipelottimen vielä asentoon lehtikaalien keskelle, muuten ei loppusadosta jäisi kuin kuopat maahan.

tiistai 8. marraskuuta 2011

Limousineja ja lämpimäisiä


Luomuopiskelijat saivat herkutella toisella tilavierailullaan Rekolan tilan leipomon omalla leivällä. Rekolan tilan kotileipomossa on leivottu biodynaamista leipää vuodesta 1977.


Leipurina ja tilan puutarhurina ahkeroi Henri Murto. Tällä hetkellä hän leipoo kuutta eri leipää myyntiin: ruisleipää, hedelmäleipää, vehnäleipää, rouheleipää, kauraleipää ja spelttileipää. Kaikissa on käytetty vain oman tilan viljaa, joka on biodynaamisin viljelymenetelmin tuotettua.
Näitä voi ostaa esim: Tampere: LuomuAni (kauppahalli), Runsaudensarvi, Ruohonjuuri, Luomulaatikko, Ruokapuoti Lempi ja Cafe Gopal .
Kangasala: K-supermarket Kangasala
Helsinki: Eat&Joy maatilatori ja kampin Ruohonjuuri.






Limousine


Maa-artisokka keitto maistui.



Kaiken viljavuuden ja kasvun ehdoton edellytys on toimiva komposti!

maanantai 7. marraskuuta 2011

Aika soppa


Luomuopiskelijoiden iltapuhteina valmistuu seuraavan päivän luomutilavierailuun retkilounas maa-artisokasta. Onneksi sain talkooapua näiden herkkujen kuorimiseen!
Koskaan ei voi kyllästyä kehittelemään uusia maa-artisokka keitoksia ja tästä syntyikin aika soppa opiskelija-kollegoille:

20:lle hlölle
10 kg maa-artisokkia (luonnonmukaisesti omasta puutarhasta)
1/2 kg luomuvalkosipulia
5 kg Sava-luomuperunaa
luomu-rypsiöljyä
luomukermaa
kasvislientä
timjamia
muskottipähkinää
vanilliinisokeria
suolaa
mustapippuria

Hauduta valkosipulin kynnet öljyssä, lisää kuivattua timjamia iso kourallinen ja kaksi litraa vettä sekä kasvisliemikuutiot (tähän satsiin 6 kuutiota). Keitä ensin perunat ja sitten maa-artisokat liemessä pehmeiksi. Maa-artisokka kypsyy hetkessä kiehuvassa nesteessä. Soseuta keitinliemeen ja n. litraan luomukermaa ja lisää muskottipähkinää sekä vanilliinisokeria reilu ruokalusikallinen ja maun mukaan suola sekä pippuri.

Herkullinen talkooruoka yhdessä tuoreen leivän ja voin kera.



Edellisen viikon soppa saakoon myös palstatilaa; sopi sekin niin hyvin näihin myöhäissyksyn retkipäiviin (ks. edellisviikon lammastila- ja biodynaaminen Labbyn kartano) ja pimeneviin iltoihin:

Valkosipuli-kaalikeitto

4:lle hlölle

1/2 kg voimakasta palmukaalia (tai muuta lehtikaalia)
Kaksi isoa valkosipulia
kourallinen kuivattua Lipstikkaa
saman verran Persiljaa
2 dl varsi/yrttiselleriä
2 dl purjoa
2 l Kasvislientä
Luomu-rypsiöljyä
1 rkl hunajaa
Suolaa ja pippuria

Hauduta öljyssä kuullotetut valkosipulit, kuivattu lipstikka, persiljat, sellerit ja purjo kasvisliemessä samalla kun peset ja revit palmukaalin (käytä vain lehdet - pääruoti on liian kovaa). Kaali saa hautua hunajalla parannetussa liemessä vähintään tunnin, mielummin kaksi.

Keiton voi soseuttaa, jos kaalin koostumus keitossa tuntuu liian rustiikilta. Tarjoa se kuitenkin vasta paistetun rapeakuorisen leivän ja voin kanssa!



perjantai 4. marraskuuta 2011

Luomumää ja muu


Ensimmäinen tilavierailumme luomutuotteiden tuottamisen-kurssilla tehtiin itäuudellemaalle Isnäsiin Södra Rönnäs Gårdille Närin perheen luomulammastilalle sekä Labbyn biodynaamiselle tilalle.

Lampaiden siirtäminen luomutuotantoon on yksinkertaisempaan kuin monilla muilla kotieläimillä. Luonnonmukaista kotieläintuotantoa ei voi harjoittaa ilman luonnonmukaista peltoviljelyä, joten siirtyminen luomutuotantoon alkaa aina peltoviljelystä. (Agronet)


"Olen vilpittömän onnellinen saadessani elää luonnon keskellä ja voidessani tehdä työtä yhdessä rakkaani kanssa. Elämä on myös täällä jatkuvaa selviytymistaistelua, tavallaan karuakin, mutta hyvät puolet kumoavat kyllä huonot. Helpolla ei tosin pääse. Valtava ilonaihe on myös saada kasvattaa kahta ihmistainta näissä joskus primitiivisiksin luonnehdituissa oloissa. Tätä kirjaa viimeistellessäni he ovat 4- ja 6- vuotiaita. Se tiedon ja osaamisen määrä, jonka he ovat tämän maailman tärkeimmän työn ohessa omaksuneet, joskus suorastaan kylmää. Elämä, syntymä ja kuolema, lajien luontainen lisääntyminen, eri yksilöiden karsiutuminen sekä luonnon ja eläimien toimien ymmärtäminen ovat heille tuttuja ja arkisia asioita. Heillä on kaikki mahdollisuudet kasvaa todellisiksi tuhattaitureiksi, jotka selviävät monenlaisissa olosuhteissa. Se on nykymaailmassa edelleen tärkeä taito."
Pia Näri alkusanoissaan kirjassaan Onnellisen perheen lammasreseptejä ja luonnonmukaista maalaiselämää.


Luomuopiskelijat tutustuivat ilmavaan, valoisaan ja tilavaan lampolaan Isnäsissä. Kesäisin lampaiden ollessa laitumella hallissa kasvatetaan kurkkuja.

Uudentyyppisen kevytrakenteisen lammashallin soveltuvuutta Suomen ilmastoon on nyt Närin luomulammastilalla kokeiltu vuodesta 2007, jolloin tila oli mukana MTT:n kotieläintuotannon ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkimus-yhteistyöprojektissa. Tutkimuksessa selvitettiin muovikatteisen hallin rakennekustannukset ja verrattiin sitä lampolan kasvatustiloina tavanomaiseen puurakenteiseen kylmäkasvattamoon. Tutkimukseen kokonaisuudessaan voi tutustua: http://www.mtt.fi/met/pdf/met142.pdf

Kysynnän, varsinkin luomulihan kohdalla, tyydyttäminen lammastiloilla edellyttää ympärivuotista karitsointia. Lampaiden karitsointi, ammattimainen ruokinta ja hoito etenkin talviaikoina vaativat investointeja uusiin tuotantotiloihin. Tilantarpeissa on huomioitava varsinkin kevättalven suuri eläinmäärä syksyyn verrattuna.




Samuli Näri kertoi luomuopiskelijoille lampaiden luonnonmukaisesta rehun kasvatuksesta ja hoidosta. Närin lampolassa riittää tilaa kaikkien lampaiden esimerkiksi käydä makuulle samanaikaisesti, joka on yhtenä ehtona luonnonmukaisessa lammastuotannossa.


Tilan paimenkoira esitteli taitojaan lampolassa opiskelijoille.


Ulkopuolinen apevaunuilla täytettävä visiiriruokintakaukalo on osoittautunut erittäin siistiksi ja toimivan tehokkaaksi ratkaisuksi.


Närin perheen luomutilaan voi tutustua osoitteessa: http://www.laatulammas.com/


Luomuleipää ja valkosipuli-kaalikeittoa pirteän raikkaan syyspäivän lounaaksi.


Labbyn kartanolla emolehmät saavat ruokansa myös tilavista ruokintakaukaloista.


Perinnebiotooppi  on vanhaa maankäytön muovaamaa perinnemaisemaa, jossa kasvaa uhanalaisia lajeja.