perjantai 25. helmikuuta 2011

Jauhiaisjahti


Sahramit eli krookukset aikeissa avautua helmikuun aamuun > ulkona - 30 jäätävää!


Helmililjan sineä Aistihuoneen aamuauringossa.


Lyyraviikuna Ficus lyrata on leikattu muotoonsa ajatuksella " antaa tuulla ovista ja ikkunoista".


Lyyraviikunan leikkauksista jää kauniita lehtiä käytettäviksi asetelmiin...


Rahapuu koki kevään inflaation ja joutui paljastamaan runkonsa.


Rahapuun leikatuista oksista kerättiin pistokkaat "kuivettumaan" ja odottamaan uutta osakeantia.


Huonekuusen Araucaria heterophyllan loistoa.


Tomaatin taimet odottavat vain lopullista tuottoisaa kasvualustaa.


Biologista torjuntaa limoviikunan latvoihin > jauhiaiskiilukaiset pääsevät hommiin.


Petoluteet pitkälehtiviikunan lehdille levitettyinä aloittavat  jauhiaisjahdin > myös kirvat, vihannespunkit, ripsiäiset, perhosten munat ja miinaajien toukat kelpaavat urakkaluteen ravinnoksi!


Jauhiaisten ennakkotorjuntaan valmistautuvat loispistiäiset, joita tässä limoviikunan oksaan ripustetussa pahviliuskassa on parhaimmillaan 15 000 kiilukaista!

Kevättä jäätelörasiassa ennakoivat jälleen uudet herneenversot, joiden kulinariaan perheemme on koukussa.

Tunnustuksia


Kaunis kiitos http://lehtokotilo.blogspot.com/ muistamisesta ja tunnustuksesta. 
Historiaa ja ajatuksia Nuppulinnasta:

1. Milloin aloitit blogisi?
Toukokuussa 2008 Casa Toscana-ravintolan asiakkaat ja ystävät inspiroivat jakamaan rakasta harrastustani "puutarhailua". Silloin en vielä tiennyt tästä kehkeytyvän tulevaisuuden ammattini, mutta yritys oli täydellinen!

2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee? 
Tärkeitä hetkiä omassa puutarhassani ja nyt myöhemmin todella tärkeitä hetkiä opintojeni puutarhoissa. Matkalla aina oman maan ruoka ja reseptit.

3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?
Onni omasta maasta ja sen jakaminen sekä ajatuksina että makuina. Varmasti löytyy muitakin blogeja samalla periaattella, mutta erityisen ainutlaatuinen on juuri tämä meidän oma maa.

4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen? 
Olen kirjoittanut ja kuvannut lähes koko elämäni ja näin haluan jakaa osan itsestäni sekä aikaansaamisistani kaikille. Vaikka joskus "tuuli on väsynyt vanhojen majakoiden kiertämisestä ja lokkien huudoista käheä" eikä tekstiä synny samalla tavalla kuin nuorena...

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
Voi, voisin lisätä sinne vaikka mitä:  kierrättämisen iloa, kirpparimuotia jne. Mutta, yritän harhautua pois "kymmenen-asiaa-yhtäaikaa"-tekemisestä ja pidän blogistani nyt sellaisena, kuin se on.

Haluan ehdottomasti antaa saamani tunnustuksen eteenpäin satumaisen ehtymättömälle puurtajalle ja kaiken kauniin arvostavalle


torstai 17. helmikuuta 2011

Leikkauksia


Kotona leikataan vihreää, tuoretta luomuherneenversoa salaattiin ja leivän päälle. Koulun etätehtäväksi annettu herneenversojen kasvatus bio-ja tavanomaisessa kasvualustassa tuottivat mehevän sadon. Uudet versot ovat jo itämässä ja kohta pääsemme maistamaan ensimmäiset maissinversot...


Toinen etätehtävä tehtiin ryhmätyöskentelynä. Kirvaennustetta tulevalle kesälle laskettiin tuomikirvan talvimunista tuomen oksien silmujen ympäriltä. 100 silmun otannasta 15 % löytyi munia, joten meidän ennusteemme on kohtalaisen hyvä!


Työharjoittelussani psykiatrisen sairaalan kasvihuoneella aloitettiin leikkaamalla Aistihuoneen limoviikunat ja pitkälehtiviikuna. Puiden ja pensaiden leikkauksia tähän asti vältelleenä innostuin työstä huomatessani kokeneemman puutarhurin opastuksella löytäväni puulle muodon... Tässä hahmotellaan alkuvaihetta ja mietitään limoviikunan latvuksen muotoa.


Lumi hohtaa sinisen taivaan kanssa kilpaa kasvihuoneen katosta ja limoviikunan latva joutuu hetkeksi luopumaan rönsyilevästä kasvustaan kohti valoa.


Työharjoittelija siistii limoviikunan alaoksia.


Leikattu ilmavan sopusuhtainen limoviikuna keskellä kasvihuoneen Aistihuonetta.


Spathiphyllum floribundum kukkii Aistihuoneessa tietämättä arktisista ulko-olosuhteistamme mitään.


Yleisimpiä huonekasveja etenkin maaseuduillamme ollut enkelinsiipi eli korallibegonia on helppo lisätä pistokkaista. Sairaalan potilaiden yhtenä työtoimintana onkin lisätä tätä vinolehtisiin begonioihin kuuluvaa ihanuutta kasvullisesti pelargonioiden lisäksi. Työharjoittelijakin sai tästä yli 70 vuotta vanhasta enkelinsiivestä pistokkaansa.


Aasiasta matkamuistona kasvihuoneelle tullut viikuna on tällä hetkellä pelkkä runko, jossa lähemmin tarkastellessa voi havaita pieniä vihreitä silmuja.


Ficus binnendijkiin kaunis runko sai näkyvyyttä leikkauksemme tuloksena.


Työharjoittelijan Italian tuliaiset päätyivät tänään multaan ja mahdollisimman pian voimme pyöräyttää kevään ensimmäisen tuoreen peston Marion basilikasta...


Kotona aina ihailemani kliivia on täydessä kukassaan ja loistaa kilpaa helmikuun auringon kanssa.

keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Possutraktoreita


Luomupuutarhurit koulimassa paprikan taimia koululla. Neljän viikon opintojaksoon on mahtunut niin konetyöskentelyä kuin yrittämisen alkeita kasvihuonetöineen. Huomenna vielä loppurutistus ja viherkasvien tunnistustentti... jostain syystä kaikki muut 81 on tieteellisin nimineen painunut mieleen paitsi yksi viheliäinen pilkkulehti Hypoestes phyllostachya, joka katoaa saman tien muistipankista luettuani tai nähtyäni ko.kasvin?

Hauskoja ja hyödyllisiä hetkiä sekä ajatuksia ovat jälleen herättäneet esim. konehankintatehtävän esittelymateriaalit, joista allekirjoittanut selvitti naapurille rehupaalikäärijän hankintakustannukset ja seuraava esitteli possutraktorin toimintaperiaatteet sekä kustannukset. Siinä possuja pidetään häkissä muokattavan maa-alan päällä. Possut tonkivat sopivan kuohkeaksi maan sekä hävittävät siitä kaikki rikkaruohot > luonnonmukainen vaihtoehto maata tiivistävälle ja kuluttavalle traktori-jyrsin-äestysyhdistelmälle. Toki tämä maanmuokkaus on hitaanlaista eikä sovellu tehotuotantoon sadoille hehtaareille.


Kasvihuoneet koululla täyttyvät hyvää vauhtia taimista ja kohta päästään istuttamaan tomaatin-kurkun- ja paprikan taimia lopulliseen kasvualustaan.


Omaan puutarhaan haluan mahdollisimman helpot ja tuottoisat lajikkeet tänä vuonna, jotta voin innosta tohisten ja puhkuen perehtyä tulevaan hankkeeseen perustaa uusi luonnonmukainen perinnehyötykasvimaa historiallisestikin arvokkaan kokous-ja juhlakartanon puutarhaan. Siinä on sitten tuleva puutarhuriopiskelijan kesätyöpaikka ja hommat alkavat heti lumien sulattua...
Nukulaa, sikuria, mustajuurta, palsternakkaa, köynnöspinaattia < näitä kaikkia kasvatettiin ennen herraskartanoiden keittiötarhoissa ja niitä saa onneksi esim. Maatiaiselta edelleen. Luen varmasti uudestaan Aino Sibeliuksen puutarhakirjan, jossa hyvinkin tarkkaan muistaakseni kuvailtiin lajikkeet sekä kasvuvaatimukset.
Olemme myös innostuneet teemapuutarhoista, joista puutarhaterapian yksi osa-alue on muistelu-puutarhat; etenkin dementoituneille, muistisairaille vanhuksille muistelupuutarha on avannut mahdollisuuksia muistaa asioita tuttujen kasvien ja kukkien ansiosta.