keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Helmipipareita ja pitsiä kaulaan

Perinteinen Paraisten piparkakku sai ylellisen helminauhan.

Kummitytön kaulaliinassakin helmiä ja vähän pitsiä.

Kaarna-kaulaliinaan laitoin jääkukkia.

Luomuruisleipä sydämillä!

torstai 15. joulukuuta 2011

Rukiiset pikkujoulut


Luomuopiskelijat viettivät pikkujouluja ruisleipäkurssilla Varpulan tilalla Sipoon Talmassa. Tilalla viljellään luomumansikkaa ja kasvatetaan suomenlampaita.


Ensin otettiin tuvassa aikalisä raskaan viimeisen koulupäivän jälkeen.




Varpulan aito ruisleipä syntyy juuren eli hapattimen avulla. Kaksi vuorokautta herätelty taikinanjuuri odottaa vaivaajia.





Ruisleipä design syntyy luomuopiskelijalta tietysti luonnostaan.

Varpulan ruisleipäkursseista ja joulupajasta lisää:



Tuvan leivinuunissa alkulämmössä leipiä paistettiin reilu puoli tuntia ja leivät olivat pohjan kauniisti kumistessa kypsiä.


Pikkujoululahjaksi saatu sorminaru vääntyy vanhasta muistista vielä Eiffel-torniksi.

 ... Eräät väittivät sen olevan Pohjanmaan komein talonpoikaistalo. Ylimmässä hirressä on vuosiluku 1833 mutta perimätieto sanoo valmistumisajankohdaksi 1835. Talo on rakennettu materiaaleista, jotka ovat peräisin Lapuan 4. kirkosta. Kirkon rakensi Hendrick Katil 1749 ja se huutokaupattiin purettavaksi Lapuan nykyisen tuomiokirkon valmistuttua 1827. 


Lue lisää Kauhavalta Sipooseen siirretyn hirsitalon rakennusprojektista: http://varpula.fi/



Valoisaa joulun odotusta !
Jouluruusu Helleborus niger koti-ikkunalla.

maanantai 21. marraskuuta 2011

Tapolan kyläyhteisön vieraana

Kurkkuyrtin kukat marraskuisena aamuna kasvimaalla. 


Kolme vuorokautta on ikää näillä Kyyttö-vasikoilla Tapolan tilalla Orimattilassa, jossa kävimme luomuopiskelija-kollegoiden kanssa tänään tilavierailulla.


Tapolan biodynaamisen tilan lehmien vasta lypsettyä maitoa, josta tilalla valmistetaan juustoa, jugurttia ja rahkaa.  Lähes kaikki maitotuotteet käytetään Tapolan kyläyhteisössä.



Tapolan kyläyhteisö kuuluu kansainväliseen Camphill-liikkeeseen, joka yhdistää näitä kyläyhteisöjä eri puolilla maailmaa niin organisaatiotasolla kuin yksittäisten, ihmisten välisten suhteiden kautta. Toisen maailmansodan alkuaikoina joukko nuoria itävaltalaislääkäreitä, jotka olivat perehtyneet antroposofiaan Wienissä jo pidemmän aikaa, perustivat Camphillin. He saivat käyttöönsä erään maatilan Skotlannista Aberdeenin lähistöltä. Yhteisön päämääränä oli antaa koti ja hoito kehitysvammaisille lapsille. Ajan kuluessa syntyi tarve perustaa useampia tämänkaltaisia yhteisöjä sekä kyliä myös kehitysvammaisille aikuisille, joissa koulun ja kasvatuksen sijaan työ muodostaisi arkielämässä päätekijän. Karl Königin johdolla ja Rudolf Steinerin antroposofisia virikkeitä noudattaen syntyi tällaisia yhteisöjä, jossa päämääränä oli antaa sijaa ihmisarvolle. Kehitysvammaa ei nähdä vain sairautena vaan ihmisen kohtalona, jonka tarkoitus yhteisössä saavuttaa yksilöllisen työn alla päämääränsä. Camphillin työntekijöille elämä yhteisössä on pikemminkin elämäntapa kuin työpaikka.

Yhteisöelämän periaatteena on elää yhdessä kyläläisten kanssa, ei heidän vuokseen. Nykyään Camphill-yhteisöjä on eri puolilla maailmaa: Itävallassa, Botswanassa, Kanadassa, Iso-Britanniassa, Suomessa, Virossa, Latviassa, Venäjällä, Intiassa, Ranskassa, Saksassa, Hollanissa, Irlanissa, Puolassa, Norjassa, Ruotsissa, Etelä-Afrikkassa, Sveitsissä ja USAssa.

- Tapolan kyläyhteisö ry -










Yksi kyläyhteisön työpaja-ryhmä työskentelee Tapolan tilan puutarhassa, jossa kasvatetaan myös yrttejä. Yrtit kuivatetaan tilalla ja päivittäin sekä kyläläiset että työntekijät nauttivat yrttiteestä.

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Majvikin kyytöt, kissat ja kanat


Biodynaamisen Majvikin tilan isäntä Niklas Ramm-Schmidt ruokkii kyyttönsä.
 Kyyttö eli itäsuomenkarja on  vanhin suomalainen karjarotu. Niklas kertoi luomupuutarhuri-opiskelijoille ettei kyyttöjä kannata maidon takia hankkia, vaikka sen maito onkin hyvin rasva- ja proteiinipitoista ja siitä saa esimerkiksi erittäin hyvää juustoa. Majvikissa kyytöt tuottavat elintärkeää lantaa puutarhaviljelmille.
Kyyttöjen määrä väheni 1960-luvulla, kun maidontuotantoon hankittiin ulkomaalaisia lehmärotuja. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus suojelee nyt itsäsuomenkarjaa säilytysohjelman avulla.
Kyyttö on erittäin viisas, terve rotu sekä ystävällinen ihmisille ja näin erittäin helppohoitoinen.


Majvikin ruokapöydän ympärille kerääntyy talon oman väen ja opiskelijoiden lisäksi kesäisin paljon talkooväkeä sekä kesäapulaisia.

Tilavierailujemme teemana ovat olleet luomukotieläintuotanto sekä luomurehun viljely. Kehräävä kotieläin tutustuu opiskelijoihin. Sillä on myös tärkeä tehtävä pitää tilan haittaeläimet kurissa.

Kanat asustavat myös navettarakennuksessa ja saavat juosta vapaasti pihapiirissä.

Työväline vuosimallia 1957.

Majvikin tilakauppa on avoinna joka päivä klo 8-20 ja siellä on itsepalvelu.

Tilan tuotteita lähdössä jakeluun ja myyntiin.

Isäntä asettaa hirvipelottimen vielä asentoon lehtikaalien keskelle, muuten ei loppusadosta jäisi kuin kuopat maahan.

tiistai 8. marraskuuta 2011

Limousineja ja lämpimäisiä


Luomuopiskelijat saivat herkutella toisella tilavierailullaan Rekolan tilan leipomon omalla leivällä. Rekolan tilan kotileipomossa on leivottu biodynaamista leipää vuodesta 1977.


Leipurina ja tilan puutarhurina ahkeroi Henri Murto. Tällä hetkellä hän leipoo kuutta eri leipää myyntiin: ruisleipää, hedelmäleipää, vehnäleipää, rouheleipää, kauraleipää ja spelttileipää. Kaikissa on käytetty vain oman tilan viljaa, joka on biodynaamisin viljelymenetelmin tuotettua.
Näitä voi ostaa esim: Tampere: LuomuAni (kauppahalli), Runsaudensarvi, Ruohonjuuri, Luomulaatikko, Ruokapuoti Lempi ja Cafe Gopal .
Kangasala: K-supermarket Kangasala
Helsinki: Eat&Joy maatilatori ja kampin Ruohonjuuri.






Limousine


Maa-artisokka keitto maistui.



Kaiken viljavuuden ja kasvun ehdoton edellytys on toimiva komposti!