torstai 25. marraskuuta 2010

Hermo ja älypipareita

Tänään herkuteltiin Nunna Hildegardin hermo-ja älypipareilla, joiden ohje on peräisin 1100-luvulta. Nämä ovat hieman mukaeltu alkuperäisestä ohjeesta luomuversioiksi (vaikka alkuperäinenhän oli varmasti luomua ja täysin lisäaineeton ohjeistus)! Tein koe-erän allaolevan ohjeen mukaan, kun resepti painetaan alan julkaisuun juttuni yhteydessä ihan piakkoin.

Hildegardin hermo-ja älypiparit 
Luomuopiskelijan tapaan:

225 g luomuvoita
2 dl luomusokeria (ruskeaa sokeria)
2 luomumunaa
5 dl luomuspelttivehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
2 tl kanelia
1/2 tl muskottia
1/2 tl neilikkaa
1,5 dl luomumantelijauhetta

Sekoita pehmeä voi ja sokeri (osan sokerista voi korvata luomuhunajalla). Munat vatkataan joukkoon yksitellen. Lisää muut aineet. Taikinasta muovaillaan tanko, joka laitetaan voipaperiin vuorokaudeksi kylmään. Tangosta leikataan sentin paksuisia viipaleita ja koristellaan ne mantelilastuilla. Paistetaan 175 C:n lämpötilassa 15 minuuttia. Hunajaa käytettäessä vain 150 C 20 minuuttia.
Nunna Hildegardin hermo-ja älypipari-ohjetta 1100-luvulta mukaellen 2-4 kappaletta päivässä vaikuttavat kirkastaen älyä, rauhoittaen mieltä ja antaen energiaa.



Pehtoori teki Nuuskamuikkusen pipariveneeseen ja...

Vilkkuvan majakan piparimerelle, jossa Nuuskamuikkunen on juuri nostanut ongellaan valtavan kalansaaliin!

tiistai 23. marraskuuta 2010

Vihreä viikonloppu

Viikonlopuksi on ohjelmaa tiedossa. Tietysti Elävä Maaseutu-messut, josta bongasin ohjelmistosta mielenkiintoisimmat: Koirankarvasta kehräten lankaa 26.11. klo 11.30 > Terapialaamat ja alpakat 26.11. klo 11.45 > 26.11. klo 12 Mitä luomutilalla tapahtuu? Lisää ohjelmasta löytyy Elma-messujen nettisivuilta...
Koirankarvaa (ja kauniin kullan/kerman väristä) löytyy nurkistamme sekä isoina tuppoina ulkoakin lintujen kerättäväksi. Olen useasti miettinyt sille hyötykäyttöä ja nyt on mahdollisuus siis nähdä ja oppia, kuinka siitä saa lankaa.
Löysin vintiltä vihertävää Polkka-villalankaa, josta monen vuoden tauon jälkeen neulon ainakin säärystimet tulevana viikonloppuna. Villaa ei voita mikään - voisin pukeutua heti pakkasten nipistellessä kauttaaltaan kutittavaan villaan ja yksi elämäntehtävistäni tuntuu olevan löytää uusia merinovillahousuja talveksi. Lapselle villahousut, lapaset ja sukat neuloo tietty mummo!
Löysin tänään lähituottajan tattarihunajaa ja odotan sunnuntain lettuhetkeä malttamattomana > vähän voisulaa Muumimamman pannukakkujen päälle ja kunnon loraus tuota runsaalle tuoksuvaa ja maistuvaa hunajaa...

maanantai 22. marraskuuta 2010

Käpypesä

Retkeiltiin takapihan metsään keräämään talviseen asetelmaan materiaalia. Käpysaalis oli suurehko ja muutama sammaloitunut oksankänkkykin tarttui matkaan. Talventörröttäjiä ja muutakin luonnonmateriaalia pitäisi vielä kerätä lisää tulevalle sidontatyönkurssille kouluun.


Käpypesä syntyi kivien päälle ja lumienkeli löysi mietiskelypaikkansa.
Lumitöiden jälkeen syötiin naapurin kurpitsasta loihdittu sosekeitto, johon kruunuksi paahdettiin vähän tummaa leipää ja pekonia. Soppa ehti kadota kattilasta niin nopeasti, ettei kuvaajakaan ehtinyt kuin nauttia... 

torstai 18. marraskuuta 2010

Naapurista


Tuliaiset naapurin kasvihuoneesta ja kirjahyllystä! Kahlattiin enkelilumessa koiran kanssa katsastamaan naapurin satumaisen kauniisti talvettunutta puutarhaa ja saatiin pannukahvit sekä matkaevääksi talon kurpitsan, paksoi-salaattia ja viinirypäleitä. Onneksi sujautimme lähtiessämme takin taskuun yhden äidin hunajapurkin viemisiksi. Eikä tässä vielä kaikki: tietoa ja taitoa tarttui taas tulevan kevään istutussuunnitelmiin, kun pohdittiin parhaita kaalilajikkeita molempien hallan arkoihin puutarhoihin ja katekasviksi sopivia apiloita. Naapurissa kun näitä hommia on tehty jo aikojen alusta luonnonmukaisesti... Onnellinen on hän, ken asustaa tässä kylässä!

keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Oma TOP7 luomulistaus


Laajaksi ja monimuotoiseksi paisunut etätehtävä Hoitavasta maisemasta on palautettu opettajalle arvosteltavaksi ja paluu perusopintojen ääreen tuntuu taas siltä, miltä opiskelun kuuluukin kai tuntua > tehokasta ja motivoitunutta ajankäyttöä kirjojen, muistiinpanojen ja tietokoneen ääressä. Kun on kyse puutarhaopinnoista, täytyy aikaa toki viettää vielä ulkosallakin - ainakin kompostoinnin merkeissä.
Kun on aina tykännyt listata asioita ja keräillä joitain tiettyjä asioita ja muistoja tallennettuun muotoon, halusin tähän kerätä listan omista luonnonmukaisista kokemuksista ja ajatuksista - ihan vaan selkeyttääkseni myös ammatinvalintaani:

1. Maa-artisokat
Kalleinkaan ravintolaruoka tai tähdet eivät korvaa omassa maassa kasvatettua kotiruokaa (toki ravintolassakin voi jo onneksi nauttia lähellä tuotettuja puhtaita makuja). Tiedän, missä ja miten perunat ja porkkanani kasvavat. Teen mielummin omista maa-artisokista ja valkosipulista ja yrteistä sosekeiton kuin marketin oranssissa marinadissa kelluvasta tuontilihasta. Keitostani joutuu jäljittämään mahdollisia lisäaineita ainoastaan ehkä suolan osalta...

2. Madot
Syksyllä ja etenkin keväällä upottaessaan sormet omaan kasvimaan multaan voi vain niiata ja kumartaa valitsemilleen apulaisilleen maan matosille. Jotta nuo maata jatkuvasti elävöittävät ja muokkaavat ahkerat lierot jaksavat tehdä töitä, täytyy maassa olla mahdollisimman paljon eloperäistä ainesta. Maahan täytyy siis palauttaa aina sitä, mitä sieltä on ottanutkin. Kompostimullalla ja ruohokatteella sekä puuntuhkalla kasvatetaan    
meillä herkkuja ruokapöytään!

3. Vesi
Ensin vähän tihuuttaa,sitten pisaroi ja kohta sitä lorisee saaveihin räystäiden alla. Puutarhamme takana ojassa se keväisin hiljalleen lorisee ja vauhtiin päästyään tulvii ja kohisee. Siitä tykkäävät kasvimaan lisäksi myös kaikki ötökät ja pikkueläimet. Sammakot kutevat ja rypevät siinä ja nappaavat etanat siinä matkalla. Linnut kylpevät ensin, nappaavat muutaman pintakiitäjän ja käyvät pyydystämässä sitten kasvimaalta lisää hyönteisiä. Ikioma ekosysteemi takapihalla!

4. Ensin härkäpapu sitten pottu
Vuoroviljely - viljelykierto takaavat ettei maa väsy. Omalla pyöreällä kasvimaalla ensin tulee härkäpapu, sitten pottu. Kolmantena vuotena kasvuvoimaa kaipaavat valkosipuli, purjo tai kaalit ja näiden jälkeen sipulit, salaatit ja muut. Kierrossa  vuorottelevat myös syvä- ja matalajuuriset. Taas yksi luonnonmukainen tapa torjua rikkakasveja, kasvitauteja ja tuholaisia ja parantaa maan multavuutta ja rakennetta.

5. Apila
Tiheä apilankukka matto, joka tuoksuu kuin hajuvesi ja antaa mehiläisille työtä koko kesäksi saa vallata nurmikkomme. Ensi keväänä sitä kylvetään ensimmäisen kerran katekasviksi uusiin valkosipulipenkkeihin...
Herneiden ja papujen lisäksi apiloiden juurinystyrät sitovat ilmakehän typpeä seuraavan kasvin käytettäväksi ja toimivat näin viherlannoittajina.

6. Nokkonen
Jos jollain pitää lannoittaa sekä maata että omaa kehoaan, ei parempaa keinoa ole kuin nokkonen. Maan lannoitukseen tarkoitetussa nokkosvedessä on ne kaikki kasvin tarvitsemat kivennäisaineet, bakteerit ja eloperäiset aineet.  Nokkonen kiihdyttää kasvien typenottokykyä ja juuriston kehitystä. Keittiössä nokkoskeitto ja nokkoslasagne korvaavat purkillisia monivitamiinivalmisteita.

7. Komposti
Kaiken sydän, jonka hoitaminen on taidelaji! Tästä lisää kevätauringossa...

Ahkeroin vielä loppuviikon etätehtävien parissa ja viimeisen etäviikon ennen koulun alkua uppoudun alan kirjoihin, joista yksi hakeutuu useasti yöpöydälle. Haaveiluun hyvää lääkettä kaikille puutarhureille: 


torstai 4. marraskuuta 2010

Hoitava maisema


Tästä se lähti - ajatus selvittää hoitavan maiseman mahdollisuuksia ja keinoja hoitotyössä. Saimme etätehtävän opintomatkaltamme Ruotsin Järnasta selvittää jokin matkamme havainnoistamme ja olen jostain ihmeen kautta päätynyt tekemään raporttia ja selvitystyötä otsikolla "Hoitava Maisema - Luonnonmukainen hoivamaatalous ja terapeuttinen puutarhanhoito". Palkitsevaa ja avartavaa ravintola-alan entiselle ammattilaiselle...

Puumajat ovat poikien juttu. Meilläkin suunitteluasteella ja kohta varmasti kolmevuotiaan pitkäaikaisessa käytössä. On ylellistä, kun kotoa ei tarvitse lähteä kauemmas etsimään ulkoilu-tai harrastuspaikkoja. "Katsopa tätä äiti > sammakon tyyny kivessä" kuvailee juniori sammalpeitettä kiven päällä...
Luonnonmukainen ja perinteinen suomalainen maaseutu on kasvuympäristönä lottovoitto ja onneksi ympäristötuettu eu-tasolla. Perinnebiotoopit vain katoavat huimaa vauhtia eikä hakamaita tai niittyjä ja ketoja  löydy enää kyläteittemme varsilta. Niiden hoitamiseen ja suojelemiseen tarvitaan paljon laiduntavia eläimiä ja ympäristöaktiivisia maanomistajia. Onneksi meillä on oma takapiha ja kasvimaa ja omenapuut ja oja ja linnut ja sammakot...
Puutarhaterapiaa tutkiessani  löysin upean englantilaisen salainen puutarha-projektin Thrive-järjestön puutarhaterapia-sivuilta, jossa autetaan syrjäytyneitä ja haastavasti käyttäytyviä lapsia ja nuoria terapeuttisen puutarhatyön keinoin: http://www.thrive.org.uk





Pyhäinmiestenpäivää ja kekriä ja halloweenia vietetään kurpitsan sekä salvian makuisten kotitekoisten pastojen kera: salvia-voipastaan sekoitetaan kurpitsaa, parmesania ja valkosipulia ja jos leipoo vielä kurpitsasiemenleivän niin > näillä pärjää koko viikonlopun yli!