perjantai 22. lokakuuta 2010

Luomuopiskelija biodynaamisessa Ruotsissa

Kotipelloilta syysmyrskyssä seilattiin Ruotsiin Järnaan, jossa jalat tukevasti maassa neljän päivän ajan tutustuimme biodynaamiseen viljelyyn ja koulutukseen. Ytterjärnan antroposofinen keskus toimi taivaallisesti matkailijan majapaikkana, tarjoilee unohtumattomia makuelämyksiä ja arkkitehtuuria sekä kulttuuria - unohtamatta harmonista vaihtoehtoista hoitomuotoa Vidarklinikalla. Siis kaikkea maan ja taivaan alla! 

Viljelys-puutarhatilojen vedenkierrätys-puhdistuslammet toimivat mieltä hivelevinä ja rauhoittavina maisemina. Uskomatonta - mutta totta > myös lasten leikkipaikka puumajoineen oli sijoitettu vedenpuhdistuslampien keskelle.

Muuntogeenisyydestä vapaa alue-kyltti Skillebyholmin biodynaamisen koulutuskeskuksen portilla. 

Elämää tiellä!


Hokkaido-kurpitsaa biodynaamisesti. Näistä valmistettiin opiskelijoiden iltaruoka yhteiskeittiössä: kurpitsa keitettiin soseeksi biodyn. kasvisliemikuution kera, lisättiin organic-kookosmaito ja maustettiin biodyn. yrttisuolalla ja mustapippurilla. Keiton kera Saltån myllyn biodyn leipää. Kaikki aterian ainekset ostettiin lähikaupasta! Eikä ollut vielä edes luomuviikko...

lauantai 9. lokakuuta 2010

Luomumaa omamaa

Luomupuutarhuri-opiskelijat jatkoivat koulunkäyntiä neljän viikon työharjoittelutauon jälkeen. Pääsimme vielä ulkohommiinkin - koulun avomaalta löytyi vielä sadonkorjuukelpoista, vaikka osaa on ehtinyt pakkanenkin puraista. Kurttu-eli Savoijinkaali kuvassa taitaa olla jo hieman liian rapsakka kaalikääryleihin.

Parsakaalia kerättiin ja kunnostettiin kauppakuntoon huomioiden euroopan unionin määrittelemät pakolliset erityisvaatimukset ja laatustandardit. Harmillisen paljon jäi hyvää syötävää vielä pellolle, sillä myös parsakaalin varresta saisi monta maittavaa ateriaa...

Ruusukaali ei jaksa keriä enää nuppujaan kylmenevässä lokakuussa, mutta kaunis on - etenkin tämä punainen lajike.

Varsi-ja mukulaselleriä roudataan jatkokäsittelyyn.

Syksyn töihin kuuluvat myös kukkasipulien istutukset ja tässä on kerätty vanhoja sipuleita penkeistä uudelleen istutettavaksi.



Koulun avomaalta on sato kerätty ja maata kunnostetaan tulevan kevään opintoja varten.

Omamaa luomumaa kääntyy ja vääntyy sumuisena sunnuntaiaamuna valkosipulipenkeiksi. Osa kynsistä päätyi maahan suotuisasti kuun kierron kannalta ja vielä neitsyt-päivinä, mutta osa joutui multaan epäsuotuisissa merkeissä > ainoina mahdollisina vapaahetkinä koulun ja kodin töiden lomassa. Mielenkiintoista vertailla nyt niiden kasvua ja satoa.


Pehtoorin suunnittelema ja nikkaroima valkosipulin "vaostin" toimi hienosti! 15 senttiä taimiväli ja kahdeksan senttiä istutussyvyys >

Kynsiä ohjeistuksen mukaan ei tulisi irroitella ennen istutusta. Helpotin työtä ja sormien jäätymistä tästä kerrasta viisastuneena tekemällä tämän homman kuitenkin etukäteen keittiön pöydän ääressä ennen pellolle lähtöä...

Puutarhurin pieni apulainen tietää jo kolmevuotiaan kokemuksella, miten päin sipuli istutetaan, jotta siihen kasvaa juuret!







lauantai 2. lokakuuta 2010

Luomu Jerusalem artichoke

Kasvimaan syystöiden lomassa ihastellaan vielä pieniä aurinkoja ja kerätään vähän satoa...

Lempimukuloita on nostettu taas ja tätä herkkua nautitaankin sitten koko viikonloppu! Jerusalem artichoke eli maa-artisokka muhi leivinuunin lämmössä valkosipulikermassa ja maistui taivaalliselta samassa lämmössä kypsyneen hunaja-rakuunapossun kera. Maa-artisokka on ns. lyhyen päivän kasvi, jolla kukinta edellyttää alle kahdeksan tunnin mittaista vuorokautista valojaksoa. Lyhyen päivän kasvit kukkivatkin usein myöhään syksyllä, kun kriittinen yönpituus ylittyy. Tämän olen oppinut ajankohtaisesta tenttikirjastani Kasvioppi-siemenestä satoon. 

Syksystä nautitaan hyvän sadon lisäksi kauniissa kirpsakan kuulaassa ja värejä pursuavassa maalaismaisemassa!



Matkalla koko poppoo.

Vuoden maaseutuyrittäjä tulee Helsingistä?