tiistai 31. elokuuta 2010

Luomutyöpäivä

Työharjoittelussa olemme päässeet nyt toisella viikolla vaihteleviin tilan töihin. Vuorottelimme kitkennän, sipulin noston ja klapien kanssa. Pääsin myös testaamaan jämerää siimaleikkuria ihan uuden suojakypärän ja kuulosuojaimien kera.

Rikkakasvit esittelevät taitojaan (lue tuhojaan) taas tänään perunan noston yhteydessä. Juolavehnä siis porautuu juurillaan myös perunan läpi. Siihen auttaa mm. Jukka Rajalan Luonnonmukaista maatalouskirjaa suoraan lainatakseni ns. väsytystekniikka > lohkon puhdistamiseksi juolavehnästä ja muista kestorikkakasveista kesanto muokataan viimeistää aina siinä vaiheessa, kun juolavehnä on ehtinyt 3-4 -lehtiasteelle, jolloin sen juurakot ovat heikoimmillaan (kompensaatiopiste). Äestys on toistettava vähintään 5-6 kertaa!

sunnuntai 29. elokuuta 2010

Papusoppaa ja Oman maan paikallista luomutuotantoa

Syksyn väriloistoa puutarhassamme. Auringonkukka on yksi monista maata muokkaavista hyötykasveistamme ja sitä kukkiikin lähipelloillamme keltaisena merenä tänä syksynä.

Papusoppaan Nuppulinnan tapaan oli aikaisemmin jo kerätty kesäkurpitsaa ja keitetty siitä sipulin kanssa sosekeitto.

Pavut huuhdottiin ja laitettiin kiehumaan kesäkurpitsa-sipulisoseen kanssa tunniksi. Sekaan omia valkosipulin kynsiä. Valmis papusoppa maustettiin tuoreella timjamilla, suolalla ja pippurilla.

Keiton päälle italialaisittain paikallista luomurypsiöljyä, jonka maku sopii erinomaisesti kasviskeittojen kumppaniksi.

Kävimme viikonloppuna paikallisilla Elomarkkinoilla ja Osuuskauppa Omassa maassa Tuusulassa. Paikallisten viljelijöiden omistaman osuuskunnan tarkoituksena on tarjota terveellistä, tuoretta, ekologista ja lähellä tuotettua ruokaa kuluttajille.

Omassa maassa on myynnissä myös työharjoittelutilamme tuotteita ja myynnissä olleet valkosipulit sekä niiden itusilmut olen siis omin käsin puhdistanut ja leikannut kauppakuntoon!

Kaupasta saa myös luomukahvia-teetä-ja kaakaota.

Herneen, hampun ja härkäpavun lisäksi tarjolla on luomuviljasta eri lajikkeita hiutaleina ja jauhoina.
Tuotteista ja hinnoista lisää Oman maan sivuilla: http://www.omamaa.fi/

perjantai 27. elokuuta 2010

Luonnollisia torjunta-aineita ja rikkakasvien torjuntaa

Kesän 2007 jälkeen työharjoittelupaikkamme Kaukon luomutila on ollut mukana Helsingin yliopiston kokeessa, jossa mehiläiset toimivat harmaahomeen torjuntamikrobin levittäjinä. Tilalla olevissa mehiläispesissä on erityinen eteinen, josta ulostullessaan mehiläisten karvoihin tarttuu torjuntamikrobia ja mehiläisen käydessä hakemassa mettä mansikan kukista ne samalla kuljettavat harmaahomeen torjunta-aineen kukkaan. Tämä toimii myös marjojen harmaahometorjuntaan ja tutkijoiden mukaan biologinen mikrobivalmiste on teknisesti helppoa käyttää, vaatii vähän työtä ja selkeästi halvempaa kuin kemiallinen.
Jos ja kun ensi keväänä saan jälleen mehiläispesän/pesät puutarhaani selvitän varmasti aiheesta enemmän myös toivottavasti käytännössä!



Peltosaunio - saunakukka on yksi yleisimmistä rikkakasveista kaikilla maalajeilla ja monenlaisilla viljelyksillä. Sen kasvua voi ennaltaehkäistä niittämällä ennen sen siementen kypsymistä ja kateviljelyllä sekä haraamalla että kitkemällä.
Luomuohjeiden mukaisesti Kaukon luomutilalla käytetään vain luonnonmukaisia tuholaisten ja rikkakasvien torjuntamenetelmiä. Rikkakasvien torjunta tehdään pääosin käsin kitkemällä. Mansikan tuhohyönteisiä torjutaan tarvittaessa luonnon pyretriinillä (Bioruiskute S). Mansikkapunkin torjunnassa käytetään petopunkkeja.

Tässä muutamia muita yleisimpiä tunnistamiamme rikkakasveja ja niiden torjuntakeinoja:

Hevonhierakkaan tehoavat niittäminen, kitkeminen, vuoroviljely ja kesannointi.
Siankärsämön torjuntaan auttavat toistuva maanmuokkaus, haraaminen ja kitkeminen.
Ukontatarin ja Peltosaunion eli saunakukan saa parhaiten torjuttua käyttämällä puhdasta kylvösiementä ja haraamalla sekä kitkemällä.

Peltoukonnauriksen torjuntaan tehokkainta ovat haraaminen ja kitkeminen. Valkopeippiin auttavat myös avokesannointi ja viljelykierto.

Jauhosavikkaa löytyy ravinteikkailta puutarha-ja juuresmailta. Savikat torjutaan parhaiten käyttämällä puhdasta kylvösiementä ja rikkasiemenetöntä kompostia. Tätä maan ravinteiden "varasta" kitken omaltakin kasvimaalta vuosi toisensa jälkeen...

Yksi mielenkiintoinen rikkakasvien luonnonmukainen hallintamenetelmä on käyttää biologista torjuntaa. Tällä hetkellä ainoa käytössä oleva keino on laiduneläimet, joista sika syö esim. juolavehnän juurakotkin. Myös hanhia ja vuohia käytetään torjumaan rikkakasveja viljelyksiltä.

keskiviikko 25. elokuuta 2010

Allium sativum L.

Luomuoppilas työharjoittelupaikan opasteilla poseeraa kasviopas kainalossa < käytämme tehokkaan ahkerasti kaikki tauot rikkakasvien tunnistamiseen!

Allium sativum L. eli valkosipulia ja tietysti luomuna on tullut tutuksi parina sadepäivänä lajitellessamme ja puhdistaessamme niitä myyntikuntoon vanhan navetan suojissa.

Lajittelussa kaikki osat "hyödytään" > ehjä ja terve valkosipuli puhdistetaan kuivuneesta mullasta ja leikataan irti myyntikappaan, kukinto eli itusilmukkeet leikataan irti omaan laatikkoon, vioittuneet tai avautuneet omaansa tulevaa istutusta varten ja varret kompostiin.

Tilalla kasvatetaan vain talvivalkosipulia (kuten meillä kotona Nuppulinnassakin).
Talvivalkosipuli on nimensä mukaan talven maassa. Se istutetaan syksyllä niin että se ehtii juurtua ennen talven tuloa. Talvivalkosipuli on kaksivuotinen, istutettu kynsi kasvattaa kukkavarren, nupun ja kukan. Kukka on syksyllä täynnä itusilmuja ja ne kerätään sipulien korjuun yhteydessä talteen. Itujen annetaan kuivahtaa ja ne istutetaan parin viikon kuluttua uudelleen hajaistutuksena 3-5 cm syvyyteen. Seuraavana syksynä itusilmuista kehittyneet taimet nostetaan ja istutetaan uudelleen hyvään maahan nyt syvempään n. 10-15cm ja harvempaan.
Talvivalkosipulista saa siis lisäysmateriaalia kasvin ylä ja alaosasta. Jos et halua lisätä sipulia itusilmuista leikkaa pois kukkavarret, koska ne veropttavat jonkinverran maanalaisen sipulin kasvua.
Talvivalkosipuli kasvaa kookkaammaksi kuin perinteiset kotimaiset kannat. Niihin kasvaa 3-8 kynttä ja maku on vahvempi. > lähde www.nicehouse.fi/puutarha



Kotona jatkoin samaa työtä ja leikkasin myös omista talvivalkosipuleistani itusilmut talteen. Omani on punainen Alexandra lajike, jota olen saanut Viipurista ja erittäin voimakas. Nyt testaamme miten sujuu versojen idättäminen näistä itusilmuista > myös itusilmut ovat jo erittäin voimakkaan makuisia ja sopivat myös öljyjen maustamiseen ja syötäväksi sellaisenaan esim. leivän päällä tai salaateissa. Hieman työläitä toki pienuudessaan, mutta maku korvaa vaivan!
Tarkoitukseni on nyt ensimmäistä kertaa myös laittaa itusilmuja maahan ja näin kasvattaa omat istukas-kynnet. Katsotaan miten syksy kehittyy ja kylmenee - viime vuonna laitoin kynnet maahan marras-joulukuun vaihteessa.

Pensaspapu Borlotto lingua di fuoco nano päätyy pian kohta toscanalaisittain papukeitoksi ja saa varmasti joukkoonsa myös valkosipuliamme!


Maa-artisokkamme kukkii jo ja kohta myös tuo syysherkuista parhain tuoksuu keittopadassa keittiössämme. Maa-artisokan ulkomaalaiset lajikkeet eivät kuki lainkaan, ainoastaan tämä perinteinen suomalainen kantamme, jota saimme puutarhuri-naapuriltamme.

Tillimme Comon kruunut odottavat vielä niitä rapujuhlia > myös kotona tehdyt rapuraviolit voi peittää tilliöljyyn...

maanantai 23. elokuuta 2010

Työn harjoittelua ja kotityöt

Työharjoittelupaikassa lähiluomutilalla ihasteltiin heti tätä sievää kohtuullisen kokoista traktoria, johon ehkä uskaltaisi kavuta sisäänkin. Konetyöskentelyopettajamme antama traktori-manuaalikäsikirjanen tuntuu vielä vähän utopistiselta...

Päivän työt aloitettiin mansikkamaalta ja luonnonmukaisesta rikkakasvitorjunnasta - kitkennästä käsin. Onko tämä nyt se peltovalvatti vai syysmaitiainen?

Peltovalvatti - Sonchus arvensis kork. 40-150cm, kun taas syysmaitiainen jää 10-40 cm:n korkuiseksi.

Talon puolesta tarjolla oli myös työtä helpottavia apuvälineitä, kuten polvisuojat.

Tauolla tehdään muistiinpanoja ja tunnistetaan rikkakasveja.

Luomusipulia- ja valkosipulia kuivattelemassa.

Ehdittiin vielä perunan nostoonkin - tästä lähtee lähikauppaan luomupottua!

Kotonakin nostettiin luomupottua ja

porkkanaa "Carota Berlicum2"

torstai 19. elokuuta 2010

Luomu - Luonnonmukaisena koulutiellä

Viime viikon olen potenut ajoittain huonoa omaatuntoa lähes euforisesta tilastani vihreän luonnonmukaisena opiskelijana Saaren Kartanossa. Puutarhatalouden perustutkinnon luomupuutarhurin opinnot aloitti 25 aikuisopiskelijaa ja yhtenä heistä olen koulunpenkillä, puutarhoissa ja pelloilla etuoikeutettu nauttien paroonien ajalla rakennetusta kartanomiljööstä.


Muutama vuosi sitten kokoushotellissa lounasaikaan kantaessani basilikakanaa asiakkaiden eteen en olisi uskonut miettiväni nyt millaisella kultivaattorilla kannattaa tehdä syysmuokkaus maahan tai millä luonnonmukaisella keinolla tainnuttaa Peltovalvatti. Jankko tai etioloituminen kuuluvat nyt ammattisanastoon kuten prikka ja breku hetki sitten. Viime kesänä säilyttämiini lastenruokapurkkeihin valutin linkoamaani hunajaa – nyt bonapurkissa pyörii kolmatta viikkoa yksi Siira-parka ilman vettä ja ruokaa tutkiakseni, miten kauan tämä kasvituholainen elää ja käyttäytyy…

Monella meistä muutos entiseen elämään on ollut täydellinen ja totaalinen. Kuulun onneksi joukkoon, jossa harrastuksesta tulee nyt ammatti ja joitakin perusasioita ymmärtää ja sisäistää ehkä näin helpommin.

Koulupäivien jälkeen riennämme kolmevuotiaan poikani kanssa naapuriin tutkimaan Valtraa – jättitraktorin ohjauslaitteita ja kerään matkalla pelloilta rikkakasveja tunnistettavaksi. Muutaman tiedän varmasti jo ennalta, mutta viisikymmentä rikkakasvia vaativat jo perinteisen kasvion.

Viikonlopun sulattelen täysin tuntematonta ajatusta äestyksestä ja kynnöstä traktorilla ja maanantaina aloitan työharjoittelun läheisellä luomutilalla. Vihreänä, luonnonmukaisena ja onnellisena valitsemallani tiellä!

Saaren kartanon päärakennuksessa on ihana ripaus Italiaa – kaarevat oviaukot ja ikkunat sekä sileä vaalea rappaus seinäpinnassa. Juhlava muotopuutarha on Paul Olssonin suunnittelema.
Chapelle-suvun vanha parooni toi Saarelle tulitikkuteollisuuden 1800-luvun lopussa ja se oli suurin Mäntsälän seitsemästä tulitikkutehtaasta. Kartano oli silloin hyvin omavarainen: oma meijeri, mylly, kauppa, tiilitehdas, tulitikkutehdas, voimalaitos, jotka muutettiin talvisodan jälkeen sotainvalidien kuntoutus-ja koulutuspaikoiksi. Toiminta jatkuu edelleen maatalous-,puutarha-,luonto ja ympäristöalan koulutuspaikkana.


Hyötykasvien tunnistamista näytekasvimaalla.


Kurpitsasta etsitään "tyttökukkia".


Rikkakasvien aatelia peltovalvattia esittelemässä opettajamme Päivi Pettinen.


Kasvihuoneella opetellaan poistamaan "varkaita" tomaateista.


Kirsikkatomaattien lajittelu, pakkaus, punnitus ja varastointi tuli tutuksi heti toisena koulupäivänä.

keskiviikko 4. elokuuta 2010

Karviaistoscaa ja pestoa

Hinnonmäen keltaisten karviaisten lisäksi vanhoja ihania punaisia vuoristokarviaisia "Houghton" saa joka vuosi sen verran,että voi nytkin iltateen kumppaniksi leikata palan ihanaa karviais-toscapiirakkaa.
Naapurin Lepaan punaiset notkuvat maata viistäen karviaisten painosta ja tuo kotimainen punainen lajike onkin suurempi ja paksukuorisempi kuin pohjois-amerikkalaista alkuperää oleva vuoristolaisemme.






Sipulit on nostettu kuivumaan puuvajan seinustalle.












Pikku-puutarhurimme kantaa korikaupalla jättibasilikaa keittiöön, jossa äiti hurauttaa tehosekoittemalla pestoa elokuiseen ruokapöytään. Riittää tuota ihanuutta pakkaseenkin.

sunnuntai 1. elokuuta 2010

Luomu-Kotimaan herkkuja

Vanhoista maatiaiskasveistamme en voi olla ihailematta kotimaan herkkuamme Kaskinaurista yhä uudelleen. Se on maultaan niin ainutlaatuinen ja erinomainen etenkin juuri maasta nostettuna.
Kauan ennen kuin perunaa viljeltiin oli nauris suomalaisten tärkeimpiä ruoka-aineita.
Onneksi ruokapöytäämme on säilynyt vanha suomalainen kaskinauris, jonka samasta kylvöksestä voi tulla eri värisiä juurikkaita.
Entisaikojen kaskinauris kylvettiin poltetun kasken tuhkaan - meillä tyydyttiin aikaisemmin poltetun lehtipuun tuhkaan, jolla maa-ainesta parannettiin ennen kylvöä. Kyllä kannatti!