keskiviikko 25. elokuuta 2010

Allium sativum L.

Luomuoppilas työharjoittelupaikan opasteilla poseeraa kasviopas kainalossa < käytämme tehokkaan ahkerasti kaikki tauot rikkakasvien tunnistamiseen!

Allium sativum L. eli valkosipulia ja tietysti luomuna on tullut tutuksi parina sadepäivänä lajitellessamme ja puhdistaessamme niitä myyntikuntoon vanhan navetan suojissa.

Lajittelussa kaikki osat "hyödytään" > ehjä ja terve valkosipuli puhdistetaan kuivuneesta mullasta ja leikataan irti myyntikappaan, kukinto eli itusilmukkeet leikataan irti omaan laatikkoon, vioittuneet tai avautuneet omaansa tulevaa istutusta varten ja varret kompostiin.

Tilalla kasvatetaan vain talvivalkosipulia (kuten meillä kotona Nuppulinnassakin).
Talvivalkosipuli on nimensä mukaan talven maassa. Se istutetaan syksyllä niin että se ehtii juurtua ennen talven tuloa. Talvivalkosipuli on kaksivuotinen, istutettu kynsi kasvattaa kukkavarren, nupun ja kukan. Kukka on syksyllä täynnä itusilmuja ja ne kerätään sipulien korjuun yhteydessä talteen. Itujen annetaan kuivahtaa ja ne istutetaan parin viikon kuluttua uudelleen hajaistutuksena 3-5 cm syvyyteen. Seuraavana syksynä itusilmuista kehittyneet taimet nostetaan ja istutetaan uudelleen hyvään maahan nyt syvempään n. 10-15cm ja harvempaan.
Talvivalkosipulista saa siis lisäysmateriaalia kasvin ylä ja alaosasta. Jos et halua lisätä sipulia itusilmuista leikkaa pois kukkavarret, koska ne veropttavat jonkinverran maanalaisen sipulin kasvua.
Talvivalkosipuli kasvaa kookkaammaksi kuin perinteiset kotimaiset kannat. Niihin kasvaa 3-8 kynttä ja maku on vahvempi. > lähde www.nicehouse.fi/puutarha



Kotona jatkoin samaa työtä ja leikkasin myös omista talvivalkosipuleistani itusilmut talteen. Omani on punainen Alexandra lajike, jota olen saanut Viipurista ja erittäin voimakas. Nyt testaamme miten sujuu versojen idättäminen näistä itusilmuista > myös itusilmut ovat jo erittäin voimakkaan makuisia ja sopivat myös öljyjen maustamiseen ja syötäväksi sellaisenaan esim. leivän päällä tai salaateissa. Hieman työläitä toki pienuudessaan, mutta maku korvaa vaivan!
Tarkoitukseni on nyt ensimmäistä kertaa myös laittaa itusilmuja maahan ja näin kasvattaa omat istukas-kynnet. Katsotaan miten syksy kehittyy ja kylmenee - viime vuonna laitoin kynnet maahan marras-joulukuun vaihteessa.

Pensaspapu Borlotto lingua di fuoco nano päätyy pian kohta toscanalaisittain papukeitoksi ja saa varmasti joukkoonsa myös valkosipuliamme!


Maa-artisokkamme kukkii jo ja kohta myös tuo syysherkuista parhain tuoksuu keittopadassa keittiössämme. Maa-artisokan ulkomaalaiset lajikkeet eivät kuki lainkaan, ainoastaan tämä perinteinen suomalainen kantamme, jota saimme puutarhuri-naapuriltamme.

Tillimme Comon kruunut odottavat vielä niitä rapujuhlia > myös kotona tehdyt rapuraviolit voi peittää tilliöljyyn...

Ei kommentteja: