lauantai 10. heinäkuuta 2010

Salvus

Salvus - terveyttä omasta maasta. Salvia-voipasta aloitti jälleen kerran kesälomamme herkistäen olemaan tekemättä mitään ja lepäämään sen jälkeen!
Helteistä huolimatta ihmettelen miten te kaikki jaksatte kasvaa ja kukkia! Kasvimaan käytäviä varjostaa kohta poikamme näkövinkkelistä viidakkomainen kurkkuyrttien, oopiumunikoiden ja perunan varsien kasvusto. Menen hakemaan tuota samaa visiota nyt lomalla varmasti kitkentä-reiki-istunnalla ja annan vain äänimerkkejä valmiiseen ruokapöytään huhuileville...









Aamukahvin aikaan vilkaisu ikkunasta avaa joka kerta heinäkuun alusta uusia värikollaaseja kasvimaalle, kun vapaasti rehottavat oopiumunikot avaavat jokaisessa kukassaan uuden värityksensä. Alunperin kahdeksan vuotta sitten kylvetyt mustansiniset löytävät uusiutuvat väriskaalansa riippuen maaperästä, valosta ja vedestä.


Yrtti-retiisi-luomumunakasta voi haistella, maistella ja katsella unohtamatta maistuvaa oliiviöljyä. Timjamin kukat alentavat jälkiruoan himoa...






"Roomalaisille Salvia oli pyhä kasvi, ja sen kerääjän piti olla puhdas ja paljasjalkainen... Keskiajalla salvia merkitsi talon vauratta: jos salvia voi hyvin, talossa oli voimakas nainen ja rahaa riitti!" > Agricolan yrtit.














Sokeriherneemme "Norli" on jo maistettu 2,5 vuotiaan suussa ja todettu "onpas hyvä vihreä makea" kategoriaan, joihin kuuluvat myös basilika ja sipulin varsi...















Maa-artisokan vieressä on pöytä ja tuolit. Ne odottavat syssyn vieraita kuorimaan tuota maaäidin herkkua, josta voi ranskalaisten tapaan tehdä vaikkapa uppopaistettuja valkosipulimajoneesilla dipattavaksi. Nuppulinnan tapaan keitämme kuitenkin keiton niistä omien sipulien ja paksun kerman kera...


Katsokaapa tuota isännän nimikointia muurikellon varjo-kukassa ja ilta-aurinkoa etupihalla!

Ei kommentteja: