keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

Luomusti

Kovasti olen pohtinut suhdettani Luomuun. Sillä on hieman pehmeä, hymyn huulille nostattava kaiku -  kun kerron tutuille ja etenkin vähemmän tutuille aikovani vaihtaa elämäntyöni ja uraputkeni luomupuutarhurin urille. Luonnonmukaisesti viljellystä ja kasvatetusta syötävästä on tehty trendi, mutta kukaan ei oikeastaan tiedä, mitä se on. Ja meillä on kasvatettu ja syöty luomua jo vuosia - napattu aina luomuvaihtoehto kaupan hyllystä. Hyvillä mielin; jospa se sittenkin on terveellisempää, syöpää ehkäisevää, lähellä tuotettua, varmasti kotimaista...
Peruna kukkii jo ja sen voi varmasti syödä kuorineen. Sen istutus on ajateltu luomusti. Luomusiemenperunaa, omaa kompostimultaa ja härkäpapua lannoittamaan kasvullaan tuota jokapäiväistä herkkuamme vaativat ajattelua, työtä ja tunteita. Luomu on meille elämäntapa, jossa ainoastaan luonnollinen käytetään hyväksi.


Herneen ihmeellinen voima maata parantavana ja lannoittavana herkkuna yllättää vuoroviljelyssä joka kerta.

Laventeli vanhassa toscanalaisessa ruukussaan takapihalla.

Ei kommentteja: