keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Toscanan kevät

Sieltä se taas tulee - ihana kevät! Mieltä lämmittävät etenkin lumettomat laikut kotipuutarhassa, mutta muistot Toscanan keväästä hehkuvat ylitse muiden aina kuvien välityksellä näyttöpäätteeltä ja ajatuskin villeinä rehottavista kukka-oliivilaaksoista saa heittämään villasukat pois.
On haikeaa huomata ettei mikään kestä ikuisesti ja kauneimmatkin istutetut kukat tulevat tiensä päähän. Niiden alkuperäinen kasvupaikka on ehkä jossakin muualla maailmalla eikä meidän olosuhteissa luonnollista jatkumoa löydy luonnostamme. Mutta unelma matkasta tuohon alkuperäiseen kasvupaikkaan saa sitkeästi aloittamaan alusta vierasperäisilläkin kasveilla.
Olen päättänyt jatkaa Nuppulinnassa sitä puutarhaperinnettä, joka tänne joskus sotiemme jälkeen luotiin. Nyt kasvatamme enemmän kotimaisia juureksia ja "isoäidin" perennoja, mutta varmasti puutarhastamme löytyvät myös itsekasvatetut toscanalaisen keittiön perusmaut yrttimaalta: basilikaa, timjamia, rosmariinia ja salviaa tarvitaan aina!
Nuppulinnan ahkerat mehiläisetkään eivät kestäneet mennyttä talvea. Kahtena kesänä yli 60 kiloa tuottanut mehiläispesämme on vaiennut, mutta onneksi äidin mehiläistarhasta joutaa muutama jaoke tuottamaan uutta hunajaa uuden kuningattaren johtaessa joukkojaan toivottavasti jälleen runsaasti kukkivaan puutarhaamme!

Ei kommentteja: